"Miksi meitä on niin moneksi?": Kansalaisuskonto vuoden 2010 Homoillan jälkeisessä keskustelussa
Syksyllä 2010 televisiossa esitettiin Ajankohtaisen kakkosen "Homoilta". Kyseessä oli teemailta, jossa käsiteltiin muun muassa homojen oikeutta adoptioon ja kirkkohäihin. Ohjelma sai aikaan runsasta keskustelua eri tiedotusvälineissä. Lisäksi joukko ihmisiä erosi Suomen evankelis-luterilai...
| 1. VerfasserIn: | |
|---|---|
| Medienart: | Elektronisch Aufsatz |
| Sprache: | Finnisch |
| Verfügbarkeit prüfen: | HBZ Gateway |
| Journals Online & Print: | Lade...
|
| Fernleihe: | Fernleihe für die Fachinformationsdienste |
| Veröffentlicht: |
Uskontotiede, Helsingin yliopisto
2015
|
| In: |
Uskonnontutkija
Jahr: 2015, Band: 4, Heft: 1/2 |
| weitere Schlagwörter: | B
Susanna Helminen
B kansalaisuskonto B Homoilta |
| Online Zugang: |
Volltext (kostenfrei) |
| Zusammenfassung: | Syksyllä 2010 televisiossa esitettiin Ajankohtaisen kakkosen "Homoilta". Kyseessä oli teemailta, jossa käsiteltiin muun muassa homojen oikeutta adoptioon ja kirkkohäihin. Ohjelma sai aikaan runsasta keskustelua eri tiedotusvälineissä. Lisäksi joukko ihmisiä erosi Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta pian ohjelman jälkeen. Tarkastelen artikkelissa Homoillan aikaansaamaa keskustelua. Aineistonani käytän Suomen kahdeksassa levikiltään suurimmassa päivittäin ilmestyvässä sanomalehdessä kahtena ohjelmaa seuranneena viikkona ilmestyneitä mielipidekirjoituksia. Aineiston avulla pureudun ohjelmaa seuranneen keskustelun sisältöihin ja siihen, mitä keskustelu kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta. Menetelmänäni käytän diskurssianalyysiä. Tarkastelen keskustelusta hahmottamiani diskursseja suomalaisesta kansalaisuskonnosta tehdyn tutkimuksen valossa. Minkälaista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja suomalaisen yhteiskunnan välistä suhdetta keskustelussa rakennetaan? Entä minkälaista kuvaa rakennetaan homoista Suomen kansalaisina? Käydyssä keskustelussa on vahvasti esillä kirkon merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä, minkälainen kirkon yhteiskunnallisen aseman ja roolin tulisi olla jatkossa, ollaan kuitenkin erimielisiä. Homoihin suhtaudutaan joko tasavertaisina kansalaisina tai yhteiskunnan läsnä olevina toisina. Kahtiajaon välineenä toimii avioliittoinstituutio. Avioliiton muuttaminen sukupuolineutraaliksi koetaan paikoin uhkana, vaikka homous sinällään oltaisiinkin valmiita hyväksymään. Lisäksi avioliitto kirkollisena ja lainsäädännöllisenä instituutiona mielletään suurimmassa osassa keskustelua samaksi asiaksi. |
|---|---|
| ISSN: | 1796-4407 |
| Enthält: | Enthalten in: Uskonnontutkija
|