Oma, oikea usko - toisten väärä taikausko: Maagisen ajattelun rikastuminen ja liioiteltu toiseuttaminen
Mikä on oikeaa uskontoa ja mikä väärää taikauskoa? Tämä kysymys on ollut ajankohtainen länsimaisen kulttuurin historiassa ainakin 2500 vuotta. Edelleen oikeasta ja väärästä uskonnosta puhutaan. Vääränlaista, sopimatonta uskontoa nimitetään magiaksi, taikauskoksi tai noituudeksi. Meillä on luontainen...
| Main Author: | |
|---|---|
| Format: | Electronic Article |
| Language: | Finnish |
| Check availability: | HBZ Gateway |
| Journals Online & Print: | Drawer...
|
| Fernleihe: | Fernleihe für die Fachinformationsdienste |
| Published: |
Uskontotiede, Helsingin yliopisto
2014
|
| In: |
Uskonnontutkija
Year: 2014, Volume: 3, Issue: 1 |
| Further subjects: | B
taikausko
B toiseuttaminen B Outi Pohjanheimo |
| Online Access: |
Volltext (kostenfrei) |
| Summary: | Mikä on oikeaa uskontoa ja mikä väärää taikauskoa? Tämä kysymys on ollut ajankohtainen länsimaisen kulttuurin historiassa ainakin 2500 vuotta. Edelleen oikeasta ja väärästä uskonnosta puhutaan. Vääränlaista, sopimatonta uskontoa nimitetään magiaksi, taikauskoksi tai noituudeksi. Meillä on luontainen taipumus jäsennellä ympäröivää maailmaa tekemällä eroa oman ryhmän edustajien ja toisten välille. Joissakin tilanteissa tämä erojen tekeminen saa liioiteltuja piirteitä. Systemaattista erojen tekemistä suhteessa toiseen, vähempiarvoiseen sanotaan toiseuttamiseksi. Liioitellussa toiseuttamisessa ympäristöstä saatavat virikkeet vahvistavat ja tukevat intuitiivisia oletuksiamme. Stereotypiat yleistyvät ja automatisoituvat, ja maaginen ajattelu rikastuu. Kun toiseuttamiseen liittyy primäärisiä emootioita, erityisesti inhon tunteita ja moraalisia intuitioita pahuudesta, toiseuttaminen muuttuu vaaralliseksi. Pahimmillaan liioitellut toiseuttamisprosessit johtavat väkivaltaisiin ja verisiin puhdistautumisriitteihin. Miten vahingollinen toiseuttaminen kehittyy? Mitä ovat vaarallisen toiseuttamisen piirteet? Esittelen artikkelissani uutta tutkimustietoa, joka tekee ymmärrettäväksi ja selittää liioitellun toiseuttamisen mekanismeja ja prosessiin liittyviä piirteitä. Tarkastelen myös, miten liioiteltu toiseuttaminen näyttäytyy länsimaisen kulttuurin historiassa uudemman magiaa ja uskontoa käsittelevän historiantutkimuksen valossa. Miten toiseuttaminen tulee näkyville oikean ja vääränä pidetyn uskonnon rajojen määrittelyssä. Historian esimerkit asettuvat aikajanalle antiikista uuden ajan alkuun. Artikkelin lopussa esitän yhteenvedon niistä maagisen ajattelun rikastumiseen liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat negatiivisen kierteen syntymiseen. Kysyn minkälainen ympäristö mahdollistaa tämän kehityksen, ja pohdin vielä voiko negatiivista liioiteltua toiseuttamisrosessia estää. |
|---|---|
| ISSN: | 1796-4407 |
| Contains: | Enthalten in: Uskonnontutkija
|